Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tiedote 15.8.2018:

Poikkeuksellisen pitkään jatkunut vähäsateinen kausi on laskenut vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat Lounais-Suomessa paikoin mittaushistorian alhaisimpiin lukemiin. Parhaaseen virkistyskäyttöaikaan sattunut kuivuus on satovahinkojen lisäksi heikentänyt paikoin merkittävästi myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia alhaisten vedenkorkeuksien vuoksi. Myös pohjavedet ovat olleet jatkuvassa laskussa ja erityisen pahasti kuivuus on vaikuttanut pieniin pohjavesimuodostumiin. Viime viikkojen muutamat sadekuurot eivät ole toistaiseksi juurikaan näkyneet vesistöissä sadeveden imeytyessä kuivaan maaperään ja kasvustoihin.

Kaikilla Lounais-Suomen vesistöalueilla ollaan selvästi keskimääräisiä lukemia alempana ja Varsinais-Suomen vähäjärvisissä vesistöissä jokien virtaamat ovat laskeneet paikoin nollan tuntumaan. Esimerkiksi Paimionjoella vettä ei riitä juoksutettavaksi padoista enää juuri lainkaan ja vesiraja on paennut kauaksi normaalista, mikä on aiheuttanut myös luontovahinkoja jättäen mm. joenpohjalla eläviä simpukoita runsaasti kuiville.

Pohjaveden pinnat laskevat edelleen

Lounais-Suomessa pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin laskeneet 10–45 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin ollaan lähellä ajankohdan alimpia havaittuja pohjavedenkorkeuksia. Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä. Etenkin Varsinais-Suomessa pohjavesitilanne on kuitenkin parempi kuin viime kesänä, jolloin pohjavesipinnat olivat paikoin alempana kuin edellisenä kuivana jaksona 2003-2004.

Pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan luontaisessa vuodenaikaiskierrossa syys–lokakuun vaihteeseen asti, jolloin yleinen kasvukausi on jo loppunut. Kuivan hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy pohjaveden pinnoissa, mutta loppukesän ja syksyn sadanta ratkaisee, kuinka alas pinnat vielä laskevat ja kuinka kriittiseksi esim. vedenhankinnan kannalta tilanne kehittyy.

Kuivuudella vaikutusta myös vesien tilaan

Kuivuuden vuoksi myös sato jää tänä kesänä selvästi tavanomaista heikommaksi ja pieneksi jääneet kasvustot eivät ole käyttäneet maaperässä olevia ravinteita normaaliin tapaan kesän kasvukauden aikana. Tämä lisää jatkossa ravinteiden huuhtoutumisen riskiä vesistöihin, kun sateet syksyllä ja talvella huuhtovat maaperää.

Lue koko tiedote Ely-keskuksen sivuilta