Maa-aineslain mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu haittaa pohjavesille, kauniin maiseman turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

Maa-ainesten ottotoimintaa ohjataan seutukaavoissa (tulevaisuudessa maakuntakaavat), yleiskaavoissa, valtakunnallisissa suojeluohjelmissa (harjujen- ja soidensuojeluohjelma, arvokkaat kallioalueet) sekä ympäristöhallinnon selvityksissä tärkeistä pohjavesialueista.

Maa-aineslupa

Maa-aineslain mukaan maa-ainesten ottamiseen tarvitaan lupa, mikäli aines tulee muuhun kuin vähäisessä määrin tilan omaa kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa-ja metsätalouteen. Käytön tulee tällöin liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon.

Lupaa haetaan kirjallisena määräajaksi (enintään kymmeneksi vuodeksi).

Hakemukseen on sisällytettävä mm:
– selvitys ottoalueen omistus- ja hallintasuhteista
– kartta, josta ilmenee ottamisalueen sijainti, rajat ja naapuritilat
– ottamissuunnitelma, josta ilmenevät ottamisalueen rajaus, etenemissuunnat, poikkileikkaukset, leikkausten syvyys ja muoto, ottoaika, otettavan aineksen vuotuinen ja kokonaisottomäärä, pohjaveden korkeustaso ja pohjaveden tarkkailu, ottamistoiminnan yleinen järjestäminen alueen kunnostus ja jälkihoito.

Ottoalueet

Nykyisillä, jo pitkään käyttämättä olevilla sora- ja hiekkakuopilla pohjakasvillisuus koostuu vain suhteellisen harvoista sammal- ja putkilokasvilajeista, koska paljas hiekka ei pysty tarjoamaan kasveille tarpeeksi ravinteita. Sorakuoppien maisemointi humusmaata siirtämällä, rinteitä loiventamalla ja puuntaimia istuttamalla nopeuttaa kuoppien kasvittumista ja siten sulautumista ympäröivän maaston kasvillisuuteen.

Soranoton yleiset periaatteet

Soranottoa ei pääsääntöisesti hyväksytä alueilta, joilta on suora näkyvyys maantielle, asutukseen tai vesistöön; tällaisille alueille tulee jättää riittävän leveä suojavyöhyke näköesteeksi. Soranottoalueita ei pidä sijoittaa mäkien lakialueille tai vastaaviin paikkoihin, josta on esteetön näkymä kauas. Soranotto ei saa vaarantaa alueen pohjavesiä; ottosyvyyden ja pohjaveden pinnan väliin on jätettävä riittävä sorakerros, joka toimii suodattimena estäen pohjaveden likaantumisen. Soranottoalueella ei saisi varastoida öljyä suojarakenteettomissa säiliöissä eikä muita aineita, jotka maahan valuessaan saattavat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Sorakuopan maisemointi olisi aloitettava hyvissä ajoin jo soranoton edetessä, sillä tällöin maanpinta on mahdollisimman vähän aikaa paljaana. Soranoton päätyttyä alueen reunat on luiskattava ja alueille on levitettävä humusmaata, jotta kasvittuminen olisi tehokasta. Kasvittumisen edistämiseksi alueelle istutetaan tai kylvetään puustoa.

Marttilan kunnan alueella on soran-, hiekan ja kallionottoon kohdistuvia maa-aineslupia.

Rakennusvalvonta valvoo maa-ainesten ottoa sekä valmistelee asiat kunnanhallituksille. Kunnanhallitus päättää maa-ainesluvista.

Maa-aineslain mukaiset lomakkeet

Selvitys naapurien kuulemisesta (ke8618)

Lupahakemus maa-ainesten ottamiseen (ke6616)

Maa-ainesotto ilmoituslomake (YM012)

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ottamistoiminnalle