Ympäristönsuojelu

paimionjoki-1Kosken Tl, Marttilan, Pöytyän ja Auran kuntien ympäristönsuojelun hallinto järjestetään kuntien yhteistyönä sopimuspohjalta.

Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelun maksutaksa

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen (linkki Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelun sivulle)
Vapautus vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisestä (linkki Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelun sivulle)

Ympäristönsuojelumääräykset

Marttilan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Marttilan kunnan uudet ympäristönsuojelumääräykset kokouksessaan 15.12.2015. Määräykset ovat tulleet voimaan 1.1.2016.

Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset
Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset – perustelut
Liitekartta

Ohjeita öljysäiliöiden sijoittamiseen, tarkastamiseen ja poistamiseen Marttilan kunnassa

Luonnonsuojelualueet

Natura 2000 -verkosto on yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, jonka avulla turvataan erilaisten luontotyyppien ja lajien säilyminen Euroopan luonnossa. Naturaan kuuluvat luonto- ja lintudirektiivien perusteella määritellyt kansalliset alueet, joilla on merkitystä koko yhteisön kannalta. Suomella ja Ruotsilla on päävastuu boreaalisen (pohjoisen havumetsävyöhykkeen) vyöhykkeen suojelemisesta. Jos laji tai luontotyyppi on Euroopan mittakaavassa harvinainen, jäsenvaltiolla on suojeluvastuu kansallisesti melko yleisestäkin lajista.

Marttilan ja Halikon kuntiin ulottuva Karhunperänrahkan laaja kohosuokokonaisuus on valtioneuvoston päätöksellä 20.8.1998 otettu osaksi Suomen ehdotusta Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoksi (FI0200015 Karhunperänrahka). Karhunperänrahka ja Juomakivenrahka kuuluvat myös valtioneuvoston 19.4.1979 tekemän periaatepäätöksen mukaiseen valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO 020058) ja ovat lisäksi Varsinais-Suomen seutukaavan luonnonsuojelukohteita.

Alue on vaihtelevaa suo- ja virkistysaluetta. Se on laaja ja monipuolinen suokompleksi, jota voi Lounais-Suomen olosuhteissa pitää erämaisena. Soidensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja seutukaavan SU1-alueiden ulkopuolella sijaitsevat Orhijoenrahkan, Linnussuon ja Haapasuon alueet ovat lähes luonnontilaisia, isoja suokokonaisuuden osia.

Orhijoenrahkan itäpuolella oleva Ohramaanrahka on luonnontilainen sekä varsin vaihteleva nevajuottien ja sararämeiden muodostama kokonaisuus. Karhunperänrahka on säännöllisesti kehittynyt konsentrinen kermikeidas. Suo on myös selvästi puustoisempi kuin muut suot. Alueen itäreunassa oleva Haapasuo on lähes luonnontilainen kermikeidas, jota luonnehtii laaja lyhytkortinen neva. Orhijoen eteläpuolella olevan osittain ojitetun Linnussuon erikoisuutena on laaja, täysin puuton rahkanevakeskus sekä muutama kaunis kallioluoto suon keskellä.

Paimionjoki

Marttilan kunnan halki virtaa noin 110 km pitkä Paimionjoki. Paimionjoen vesistö ja sitä myötäilevät vanhat tiet, kuten Hämeen Härkätie, muodostavat hienon maisemallisen ja matkailullisen kokonaisuuden. Paimionjokilaakson eteläosa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.

Katso lisää myös Paimionjoki-yhdistyksen sivuilta.

VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Valonian toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen.

Käytännön työn osa-alueita ovat mm. energianeuvonta, haja-asutusalueiden jätevesiasiat, kestävä kulutus ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen ja logistiikka, vesiensuojelu, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen.

Valonia tarjoaa palveluita mm. kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Tavallisille kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille Valonia tarjoaa sekä tietoa että tapahtumia.

Valonian peruspalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Poikkeuksena ovat räätälöidyt asiantuntija-, koulutus- ja tapahtumapaketit.

Valonian www-sivut

Puun poltto-opas ”Enemmän lämpöä, vähemmän nokea – Käytännön ohjeita tulisijan
tehokkaaseen käyttöön vähemmillä päästöillä”