Marttilan kotiseutumuseo

Osoite: Härkätie 720

Museo on avoinna kesäaikaan erikseen ilmoitettavina aikoina. Tiedustelut puh. (02) 484 5342 / Kirjasto.

Marttilan kotiseutumuseo on sijoitettu entisiin viljamakasiineihin, jotka rakennettiin keisarin käskykirjeellä vuosina 1852-1859. Makasiineihin varastoitiin siemen- ja syömäviljaa katovuosien varalle. Marttilan 550-vuotisjuhlien yhteydessä makasiinit vihittiin museokäyttöön. Marttilan nuorisoseura on suurelta osin koonnut yli 1000 esineen kokoelman, joka kertoo mm. talonpoikaisesta arjesta, mutta myös ammattikäsityöläisten taidoista.

”Tuu tuu tupakkirulla” -näyttelyn teemoina Marttilassa ovat kestikievarilaitos, postin kulku ja Härkätien alueen maatalous.

Marttilan kotiseutumuseon takana sijaitsee Suomen viimeisen rauhanaikaisen mestauksen muistomerkki: Antti Antinpoika Hannula tuomittiin kuolemaan isänsä taposta. Rangaistus muutettiin kuitenkin elinkautiseksi, mutta Antti Hannula tahtoi sovittaa tekonsa kuolemalla. Mestaus tapahtui kirveellä 22.10.1824.

Nostalgia-museo

nostalgia-museo
Osoite: Heinojantie 44, 21480 Prunkila

Museo antaa monipuolisen kuvan entisaikojen ihmisten elämästä, työtavoista ja välineistä maa- ja kotitaloudessa.

Tiedustelut Aila Aumala, puh. 0500 826 365

Lue lisää osoitteessa nostalgiamuseo.fi.

Marttilan kirkkomuseo

Kirkkorakennuksessa sijaitsevassa kirkkomuseossa on näytteillä vanhaa kirkkoesineistöä. Tutustumiset sopimuksen mukaan, tiedustelut kirkkoherranvirastosta, puh. (02) 484 320 tai seurakuntamestarilta puh. 044 744 3216.

Lue lisää osoitteessa marttilanseurakunta.fi

Pyhän Martin kirkko

Marttilan Pyhän Martin kirkko on kirkonrakentaja Antti Piimäsen vuonna 1765 rakentama. Kirkko edustaa Piimäsen luomaa lounaissuomalaista pitkäkirkkotyyliä. Kirkko on järjestyksessä neljäs Marttilan kirkko ja kolmas tällä paikalla. Kirkon irtaimisto ulottuu keskiaikaan asti. Kirkossa on mm. 1500-luvulta peräisin oleva krusifiksi sekä Pietari Brahen lahjoittama saarnatuoli. Kirkon kattokruunu on ollut mallina Turun Linnan kirkon kattokruunuille.

Lue lisää osoitteessa marttilanseurakunta.fi

Marttilan taistelun muistomerkki

Nuijasota oli viimeinen ja laajin niistä talonpoikaislevottomuuksista, joita jatkuvat sotarasitukset synnyttivät Venäjää vastaan käydyn sodan aikana. Marttilan taistelu käytiin nuijasodan jälkiselvittelyiden yhteydessä 29.8.1599. Tapahtuman muistomerkki sijaitsee Mäntsälän kylässä Härkätien ja Paimionjoen välisellä kaistalla. Muistomerkin pystytti vuonna 1934 Marttilan Suojeluskunta.

Suomen viimeisen rauhanaikaisen mestauksen muistomerkki

Osoite: Härkätie 720

Marttilan kotiseutumuseon takana sijaitsee Suomen viimeisen rauhanaikaisen mestauksen muistomerkki. Antti Antinpoika Hannula tuomittiin kuolemaan isänsä taposta. Rangaistus muutettiin kuitenkin elinkautiseksi, mutta Antti Hannula tahtoi sovittaa tekonsa kuolemalla. Mestaus tapahtui kirveellä 22.10.1824.

Marttilan hautausmaan muistomerkit

  • Marttilan nimismiehen J.F.Wichtmanin vuonna 1822 rakennuttama muurihauta.
  • Seurakunnan 118 sankarivainajan muistolle vuonna 1946 pystytetty taiteilija Aarre Aaltosen tekemä sankaripatsas.
  • Marttilan karjalaisten vuonna 1955 pystyttämä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
  • Seurakuntatalon edustalla sijaitseva Veteraanipatsas, pystytetty 1989.

Taiteilija Arto Ali-Eskolan taideteoksia

  • Pyhä Martin patsas kunnantalon edustalla, Härkätie 773
  • Härkävankkurit Pääkeskuksen edustalla, Myllypellontie 1
  • Kyntäjä-patsas Ollilassa vt 10:n ja Kyröntien risteyksessä
  • Presidenttireliefit kunnantalon aulassa, Härkätie 773

Marttilan korven eräreitistö

Marttilan korven eräreitistöllä voit kohdata luonnon ihmeet kaikin aistein kaikkina vuodenaikoina. Aina uudet ja yllättävät luontokokemukset odottavat sinua. Tarjolla on myös opastettuja vaelluksia valintasi mukaisin ohjelmin. Halutessasi voit myös vuokrata Huhtaanmajan saunamökin kokous- tai virkistyskäyttöön.

Marttilan korven eräreitistö

Hämeen Härkätie

Marttilan läpi kulkee Turusta Hämeenlinnaan johtava Hämeen Härkätie. Se on vanhimpia historiallisia teitämme, jonka varhaisvaiheet ulottuvat kauas keskiajan taakse. Reittiä käyttivät niin kauppiaat, pyhiinvaeltajat kuin kuninkaatkin – ensimmäisen kerran jo viikinkiaikoina, yli tuhat vuotta sitten.

Hämeen Härkätie