Isyysselvitykset ja isyyden vahvistaminen

Kun lapsi syntyy äidille, joka ei ole lapsen syntymähetkellä avioliitossa, lapsen isyys täytyy selvittää ja vahvistaa erikseen.

1.1.2016 voimaan tullut isyyslaki mahdollistaa isyyden tunnustamisen jo raskausaikana. Äitiysneuvolan terveydenhoitajan/kätilön tulee vastaanottaa tunnustaminen, ellei mikään kieltäytymisperusteista täyty (Isyyslaki 16 §). Äidin ja isyyden tunnustajan tulee olla yhtä aikaa paikalla sillä äitiysneuvolakäynnillä, jolla tunnustaminen otetaan vastaan.

Lapsen syntymän jälkeen isyyden voi tunnustaa lastenvalvojan luona. Miehen, joka haluaa tunnustaa isyytensä lastenvalvojalle, on henkilökohtaisesti ilmoitettava olevansa lapsen isä. Lapsen äitiä kuullaan tunnustamisen johdosta. Maistraatti vahvistaa isyyden.

Kun isyys on vahvistettu
– lapsi saa oikeudellisesti pätevät sukulaissuhteet isäänsä ja isän puolen sukuun perintöoikeuksineen
– lapsella on oikeus saada elatusta isältään siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tämän jälkeen lapsella on oikeus saada elatusta koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena.
– lapsi saa oikeuden myös isän sukunimeen
– lapsi saa oikeuden mahdollisiin eläke- ja vakuutusetuuksiin isänsä osalta
– lapsella on oikeus tavata isäänsä, jos lapsi ja isä asuvat erillään
– lapsella on mahdollisuus saada myös isä huoltajakseen

Isyyslaki 13.1.2015/11

Sopimukset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Kun lapsi syntyy avioliitossa, molemmat vanhemmat ovat yhdessä hänen huoltajiaan. Avoliitossa vanhemmat ovat voineet sopia lapsensa huoltajuuden yhteiseksi. Avio- tai avoerotilanteessa vanhemmat joutuvat miettimään, kuinka järjestävät lapsensa huollon, asumisen ja tapaamiset toisen vanhemman kanssa.

Huolto- ja tapaamisoikeutta mietittäessä tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti eron jälkeenkin. Tärkeää on, että lapsella säilyisi myönteiset ja läheiset suhteet kumpaankin vanhempaansa. Huoltajana vanhemmalla on oikeus päättää (yhteishuoltajat päättävät yhdessä) lasta koskevista asioista saada lasta koskevia tietoja esim. terveydenhuollosta, koulusta, päivähoidosta.

Lastenvalvojan luona voidaan tehdä ja vahvistaa vanhempien välinen sopimus lasten huollosta ja tapaamisoikeudessa. Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä, kumpi tahansa vanhemmista voi viedä asian käräjäoikeuden päätettäväksi.

Perheasioiden sovittelua on mahdollista saada eroa harkittaessa osana lastenvalvojan palvelua.

Elatussopimus

Kun vanhemmat muuttavat erilleen, he voivat tehdä sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona sopimuksen lapsen elatuksesta. Elatussopimuksen tulee olla lapsen elatuksen tarpeen ja elatusvelvollisen maksukyvyn mukainen. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen. Mikäli elatuksesta ei päästä sopimukseen, päätöstä voi hakea käräjäoikeudelta.

Lastenvalvojalle elatussopimuksen laatimista varten toimitettavan varallisuusselvityslomakkeen voi tulostaa tästä linkistä:

Varallisuusselvitys elatussopimusta varten

Näin valmistaudut lastenvalvojan tapaamiselle sopimusasioissa

Vanhempien on hyvä keskustella jo etukäteen keskenään niistä asioita, joista he ovat tulossa lastenvalvojalle laatimaan sopimusasiakirjoja. Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista.

Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, siis vanhempien, kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja harkinnassa on tärkeää ottaa huomioon kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Vanhempien tulee aina ensiksi ratkaista se, kumman vanhemman luona lapsi jatkossa asuu. Tälle sopimukselle pohjautuvat sekä tapaamissopimus että elatussopimus.

Vanhempien on hyvä pohtia ennen lastenvalvojan tapaamista, kuinka lapsi tapaa ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa on syytä ottaa huomioon mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. Tapaamissopimuksen tavoitteena on turvata lapselle säännöllinen yhteydenpito toiseen vanhempaansa, mikä puolestaan luo turvaa lapsen elämään. Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös lomien ja juhlapyhien vietosta. Lisäksi tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta.

Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Ennen lastenvalvojan tapaamista vanhempien on hyvä miettiä, mitkä ovat lapsen säännölliset menot, kuten lapsen vakuutukseen, päivähoitoon, koulutukseen tai harrastamiseen liittyvät kustannukset. Lastenvalvoja voi tapaamisella vanhempien toiveesta laatia laskelman, jonka antamaa ehdotusta elatusavun suuruudesta vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä.

Lastenvalvojan palvelut

Lastenvalvojan tehtäviä hoitaa sosiaalityöntekijä Marja Eltonen, puhelinaika klo 9.00-10.00, puh. (02) 4844 9340 tai 044 744 9335

Adoptioneuvonta

Adoptioneuvontaa antaa Pelastakaa Lapset ry.

Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta pelastakaalapset.fi.